Ruokavaliomuutoksen yleisimmät esteet: motivaatio

Ruokavaliomuutoksen yleisimmät esteet: motivaatio

Syöminen on kuulemma nykyään kovin hankalaa. Kaikki tietävät miten pitäisi syödä, mutta jostain syystä tieto ei siirry käytännön toiminnaksi omassa elämässä. Samaan aikaan joskus voi kuitenkin olla vaikeaa tietää miten pitäisi syödä. Uusia kuureja ja tutkimustuloksia tulee vastaan joka päivä, ja ohjeet ovat jopa keskenään ristiriitaisia. Miten kaikesta tiedosta ja eri vaihtoehdoista voisi valita itselleen parhaan? Joskus hyvän alun jälkeen ei enää saadakaan aikaan lisää tuloksia, tai pahimmillaan saavutetut tulokset jopa menetetään. Ja taas aloitetaan alusta. Tällainen kehä tuhoaa tehokkaasti motivaation, syö itsetuntoa eikä ole terveydellekään hyväksi. 

Vaikeus saada aikaan pysyviä muutoksia omassa ruokavaliossa tai muissa elämäntavoissa juontaa usein juurensa siihen, että huomio on ohjautunut pois varsinaisista ongelman syistä ja pesusasioista pieniin yksityiskohtiin ja hienosäätöihin ennen kuin on niiden aika. Omia toimintamalleja ei huomata pysähtyä tarkastelemaan riittävän perusteellisesti, jotta muutos olisi mahdollinen. Kun mielessä on toive muutoksesta, ja mielellään vielä nopeasta sellaisesta, houkutus oikaista hitaimman ja haastavimman vaiheen ohi suoraan johonkin käytännön ratkaisuihin ovat tietenkin täysin ymmärrettävää. Lopputuloksena on silloin kuitenkin usein harmillisia epäonnistumisen ja riittämättömyyden kokemuksia, jotka eivät edistä varsinaisen tavoitteen saavuttamista.

Loppuiko motivaatio?

Ruokavaliomuutoksille voi olla monia syitä, ja tavoitteet voivat vaihdella suuresti. Yksi tyypillisimmistä tavoitteista on painonpudottaminen. Tavoitteet ohjaavat toimintaamme. Kaiken toiminnan taustalta on löydettävissä jokin tavoite. Tavoite synnyttää siis toimintaa joka johtaa kohti tavoitetta, eikä ole toimintaa ilman tavoitetta, oli se sitten kuinka pieni tai vähäpätöisen tuntuinen tahansa. Motivaatio on se liikkeelle paneva voima, joka saa meidät toimimaan tavoitteen saavuttamiseksi. 

Tavoitteen määritteleminen on yleensä verrattain helppoa. Vähintäänkin pienen pohdinnan jälkeen konkreettinen tavoite on helppo nimetä. Vaikeammalle alueelle päästään omien motiivien tunnistamisen kanssa. Miksi tavoite on juuri tämä? Ja mitkä ovat ne asiat, joiden voima ajaa meitä toimimaan kohti tavoitteen saavuttamista? Toimintaamme ohjaavat pitkälti tiedostamattomat prosessit, emmekä siis ole läheskään aina tietoisia siitä, miksi toimimme niin kuin toimimme. Jotta voimme ylläpitää omaa motivaatiotamme, meidän täytyy ymmärtää mitkä kaikki tekijät siihen vaikuttavat. Kyse ei siis ole itsekurista tai teräksisestä selkärangasta. Nämä ovat hyvin rajallisia ja vaikutuksille alttiita voimavaroja. Oman toiminnan syiden, eli motiviien, tunnistaminen on siis avain pitkäaikaisen motivaation aikaansaamiseen.

Positiivinen vai negatiivinen?

Vaikka tavoite säilyisi samana, saattaa sitä kohti ohjaavat motiivit matkan varrella  muuttua. Esimerkiksi painonpudotukessa alkuperäiset syyt tavoitteen taustalla ovat usein positiivisia: parempi terveys ja jaksaminen, sekä usein myös positiivisiksi koetut muutokset oman kehon ulkomuodossa. Muutosprosessit eivät kuitenkaan ole ikinä suoraviivaisia, tai etene tasaisesti kohti tavoitetta. Painonpudotuksessakin voi kovalla itsekurilla saavutta hetkellisiä tuloksia. Kun radikaalien muutosten aiheuttama väsymys alkaa tuntua kehossa ja mielessä, seuraa väistämättä kovasta kurista lipsumisia, jotka saattavat aihettaa ahdistusta. Myös muita ahdistuksen ja stressin lähteitä mahtuu jokaisen elämään. Työperäinen stressi, huoli omasta tai läheisen jaksamisesta ja terveydestä tai vaikka taloudelliset ongelmat voivat aiheuttaa mutkia matkaan.

Tällaisissa tilanteissa painonpudotukseen liittyvä kova itsekuri saattaa muodostua keinoksi hallita omaa elämää, joka muilta osin ei tunnu hallittavalta. Alkuperäisen tavoite, eli painonputos, saattaa pysyä samana, mutta sitä kohti ohjaavat motiivit ovat muuttuneet matkan varrella. Jos tavoitetta kohti on jo lähtökohtaisesti pyritty epäedullisilla toimintatavoilla, eli rankalla itsekurilla, eikä muuttuneita motiiveja kyetä tunnistamaan, alkuperäinen ongelma syvenee entisestään, eikä tavoitetta ole mahdollista saavuttaa. 

Mistä motivaatio on peräisin

Motivaatio voi olla ulkoista tai sisäistä. Sisäisen motivaation synnyttämälle toiminnalle ei odoteta ulkoisia palkintoja, kuten taloudellista hyötyä tai muiden hyväksyviä kommentteja esimerkiksi omasta ulkonäöstä. Ulkoisessa motivaatiossa nämä taas ovat pääasiallinen syy toiminnalle. Sisäisen motivaation synnyttämä toiminta on jo itsessään palkitsevaa, ja siksi sisäinen motivaatio on ulkoista motivaatiota pitkäkestoisempi voimavara esimerkiksi elämäntapamuutosta tehdessä. Ulkoinen motivaatio voi olla yhtä tehokas liikkeelle paneva voima alussa, mutta jotta motivaatio riittää pitkäkestoisten muutosten tekemiseen, on ulkoinen motivaatio tärkeää saada käännetyksi sisäiseksi motivaatioksi. Esimerkiksi valmennussuhteissa tämä tarkoittaa sitä, ettei valmennus voi perustua ainoastaan valmentajan antamiin valmiisiin ohjeisiin esimerkiksi ruokavalion suhteen. Jos toiminta on ainoastaan valmentajan tuottaman ulkoisen motivaation varassa, mitä tapahtuu kun valmennus päättyy?

Sisäinen motivaatiokaan ei synny tyhjästä. Halu muutokselle voi hyvin lähteä liikkeelle jostain ulkopuolelta tulleesta sysäyksestä, joka herättelee ajattelemaan tarvetta muutokselle. Tällaisia voivat olla esimerkiksi lääkärintarkastuksen tulokset, läheisten ihmisten tilanteet tai jonkun kommentti. Tärkeintä on kuitenkin huomata se, että pysyviä muutoksia ei tehdä pakon edessä, tai jokun muun miellyttämiseksi. Tarve muutokselle pitää kokea itselle riittävän tärkeäksi ja hyödyt todellisiksi ja omakohtaisiksi. Muutoksen toteuttamiseksi valitut toimenpiteet täytyy mitoittaa realistisiksi, jotta saatu hyöty on niihin nähden riittävän suuri. Liian radikaalit toimenpiteet usein horjuttavat uskoa onnistumisen mahdollisuuteen. 

Muutokset hyödyt ja haitat ovat jatkuvasti pohdinnan ja arvioinnin kohteena muutoksen edetessä. Myös epäonnistumiset ja takapakit ovat osa muutosprosessia, ja usein kriittisiä arvion hetkiä jatkon kannalta. 

30 yllättävää asiaa hyvinvoinnista

30 yllättävää asiaa hyvinvoinnista

Keinolla millä hyvänsä

Keinolla millä hyvänsä