Viisi asiaa, jotka tulee ottaa huomioon ennen kuin ryhdyt herkkulakkoon

Viisi asiaa, jotka tulee ottaa huomioon ennen kuin ryhdyt herkkulakkoon

Nyt ollaan jännän äärellä! Herkkupäivät ja siihen liittyvät keskustelut herättävät usein todella voimakkaitakin tunteita ja jakavat paljon mielipiteitä. Miettiessä lapsia, on hyvin tärkeää, että makean syömiselle asetetaan rajat ja laitetaan esimerkiksi herkkupäivä ja herkkupäivänä on hyvä sopia ennakkoon tietty määrä kuinka paljon saa syödä herkkuja. En kuitenkaan koskaan kannata aikuisille asiakkailleni herkkupäivien pitämistä, ja pikemminkin pyrin opettaa heidät niistä aina pois.

Jos aikuinen asettaa itselleen herkkupäivän esimerkiksi lauantaille, mitä tapahtuu jos herkkua tarjotaankin palaverissa torstaina? Saattaa tulla hirvittävä hinku, mutta muistetaan mikä päivä sillä hetkellä on ja pian osataankin jo elää lauantain tunnelmissa ja käydään melkein mielikuvaharjoitteluna kun karkkipussi tai muu itselle miellyttävä herkku saadaan hyppysiin.  

Kuinka paljon tällaisesta käytöksestä on hyötyä ja mitä käytös palvelee, jos tiettynä viikonpäivänä syödään kuuden muun päivän edestä?  Tai mitä tapahtuu jos torstain palaverissa tuleekin haukattua pala pullaa, vaikka ollaankin jo itsensä kanssa tehty sovinto lauantain herkkupäivästä?

Jos herkuttelu koetaan aidosti itselle ongelmaksi, siihen tulee suhtautua vakavasti. Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen on todella yleistä, mutta poikkeaa syömishäiriöstä siten, että syömishäiriö on lääkärin diagnosoima sairaus joka tulee hoitaa terveydenalan ammattilaisten avulla. Häiriintynyt syömiskäyttäytyminen ei hallitse arkea, mutta aiheuttaa ajoittain ikäviä tilanteita ja tunteita, sekä siitä pois oppiminen on haasteellista itsenäisesti. Tunnesyömiseen ja ahmimiskäyttäytymiseen on mahdollista saada apua. Itse olen työskennellyt häiriintyneestä syömiskäyttäytymisestä kärsivien asiakkaiden kanssa pidemmän aikaa. Olen ravintovalmentaja ja erikoistunut psyykkiseen painonhallintaan, ja minulla on verkostossa laillistettuja ravitsemusterapeutteja joille voin ohjata tarvittaessa. Suosittelenkin aina konsultoimaan laillistettua ravitsemusterapeuttia heti jos siltä tuntuu. 


Mitä jos ei olisi mitään herkkulakkoja tai herkkupäiviä?

Jos herkut ovat itselle ylitsepääsemätön haaste, niin suosittelen pohtimaan seuraavia kysymyksiä: 

  1. Miten herkut palvelevat sinua? 
     
  2. Herkkuhimon yllättäessä mieti koska olet viimeksi syönyt? Onko mahdollista, että ruokaväli olisi venähtänyt aavistuksen pitkäksi ja sinulla olisikin aidosti nälkä? 
     
  3.  Jos tiedät tismalleen herkuttelun jälkeiset mielessäsi pyörivät soimaukset ja raivonhuudot, ja tiedät että koet herkuttelun todella haastavaksi hyvällä omalla tunnolla, niin onko mahdollista käydä tämä asia vielä läpi sekä harjoitella hyvällä omallatunnolla herkuttelua?
     
  4. Kuulostaako tutulta : "Olen ollut niin reipas, joten  annan itselleni nyt luvan herkutella enemmän" ? 
     
  5. Jos neljäs kysymys kuulosti tutulta, koetko että herkuttelu toimii sinulla jotenkin palkintona tai lohtuna? ---> Herkkuhimon yllättäessä kirjoita ylös mahdolliset mielessä olevat ajatukset. Pysähdy pohtimaan miltä sinusta nyt aidosti tuntuu ja kun tilanteen akuuttivaihe on ohi, harkitse palveleeko herkut enää vai helpoittuikohan olo? 


 

 

 







 

Virkistääkö vai väsyttääkö juomasi? Alkoholi ja palautuminen

Virkistääkö vai väsyttääkö juomasi? Alkoholi ja palautuminen

Tarviiko laihduttaa?

Tarviiko laihduttaa?