Lapsellisen terveellistä

Lapsellisen terveellistä

Havahduin tässä huomaamaan, että useampi asiakas on kommentoinut huvittuneena ruokavaliota ja unta koskevan keskustelun päätteeksi, että 'nämä ohjeethan ovat ihan kuin pikkulapselle'. Ja kyllä, tämä on ollut täysin totta. Hyvinvointia ja terveyttä edistävät elämäntapaohjeet muistuttavat usein niitä tapoja, joita vanhemmat yrittävät lapsilleen opettaa, ja heidän elämässään toteuttaa. Olet ehkä törmännyt myös niihin keskusteluihin, joissa päivitellään lasten loputonta energisyyttä. "Mistä tuota virtaa riittää!" Hmm... Huomaatko sinäkin yhteyden muodostuvan?

Ensimmäistä kertaa lasten tapoihin viittaavat kommentit nousivat esiin pitäessäni luentoa, jonka yhtenä aiheena oli unen laatua parantavat iltarutiinit. Keskustelimme kirjan lukemisen positiivisista vaikutuksista rentoutumiseen ja unen tuloon. Iltasadut tosiaan siis toimivat myös aikuisilla! Ja tämä on vain yksi lapsuuden rutiini, joka aikuistuessa helposti unohtuu kun kirja vaihtuu kännykkään tai muuhun ruutuun. Istutaanpa nyt siis alas, ja käydään läpi lapsellisen terveellisiä tapoja, jotka aikuiset voisivat palauttaa osaksi arkeaan!

Liiku

Pienen lapsen päivään kuuluu oleellisena osana liikkuminen ja kaikenlainen hyvinkin fyysinen touhuilu. Ideat eivät lopu kesken, vaikka touhussa ei välttämättä ole päätä eikä häntää. Paikoillaan on vaikea pysyä silloinkaan kun pitäisi. Aikuisilla taas liikkumiseen pitää yleensä olla joku syy. Liikkuminen muuttuu siis tavoitteelliseksi, tai pakolliseksi ajan hukaksi jos sille ei ole olemassa riittävän selkeitä perusteita tai tavoitetta. Paikasta toiseen liikkuminen ilman kulkuneuvoa saattaa muuttua liian aikaa vieväksi tai tyhjän tuntuiseksi toiminnaksi. Järkevä aikuinen hyppää autoon tai bussiin, eikä tuhlaa aikaa kävelyyn ja maailman ihmettelyyn. 

Tosiasiassa fyysinen passiivisuus sairastuttaa ja aiheuttaa ongelmia. Mikä tahansa liike ja touhuaminen on passiivisuutta parempaa, myös aikuiselle. Unohda siis järkisyyt ja selittely, ja lähde liikkeelle. Mene ulos. Kävele. Pelaa jalkapalloa kavereiden kanssa, ihan vaan huvin vuoksi. Tai mitä ikinä mieleesi juolahtaakaan.

Nuku riittävästi

Pienet lapset tyypillisesti nukkuvat omaan tarpeeseensa nähden riittävästi. Uni tulee kun se tulee, ja päivä rytmittyy sen mukaisesti. Aikuisilla unirytmi on erilainen kuin lapsilla. Aikuisellakin kuitenkin on unirytmi. Olemme sen kuuntelemisessa usein vain huomattavasti lapsia huonompia. Illalla kun uni olisi tulollaan on usein vielä monta tekemätöntä kotityötä, lukemattomia sähköposteja ja Facebookpostauksia tai katsomattomia sarjoa Netflixissä, jotka menevät tärkeysjärjestyksessä nukkumaanmenon edelle. Seuraavana päivänä ihmetellään tahmeaa oloa. Jossain vaiheessa jopa lakataan ihmettelemästä, kun väsähtäneestä olotilasta tulee normaali olotila. Aikuisenkin unentarve on keskimäärin 8-9 tuntia yössä. Nukkuminen ei ole siis vain lasten puuhaa.

Syö säännöllisesti

Kun lapsella on nälkä, kaikki läsnäolijat tietävät asiasta varmasti. Eikä tilannetta yleensä korjaa mikään muu kuin ruoka. Mikäpä muu nälkään oikeasti auttaisikaan? Aikuiset ovat usein hyviä sinnittelemään nälkäisenä, pitkillä ateriaväleillä ja vähällä ruoalla. Säännöllinen ruokailu on kuitenkin yksi hyvinvoinnin perustekijöistä meillä kaikilla. Säännöllinen ruokailu korjaa usein monta ongelmaa kerralla, kun vireystila paranee, verensokeri ei heilahtele, ja virtaa riittää päivän loppuun saakka eikä illalla tarvi hätätankkauksena tyhjentää kaikkia keittiön kaappeja omaan suuhun. Töiden jälkeen saattaa sen sijaan jaksaa lähteä vaikka pienelle kävelylle.

Lue iltasatu

Lapsen illassa toistuu tyypillisesti samat rutiinit: iltapala, hampaiden pesu, hyvänyön halit ja pusut sekä iltasatu, jonka jälkeen unentulo on jo lähellä. Iltarutiinit rauhoittavat samaan tapaan myös aikuisia, ja toimivat eräänlaisina alasajon merkkeinä päivän ollessa päättymäisillään. Mieli tyhjenee päivän aikana hoidetuista asioista, ja keho hiljalleen rauhoittuu ja rentoutuu. Illalla on hyvä sulkea kännykät ja muut elektroniset laitteet hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa, sillä ne saattavat häiritä unen tuloa. Niiden välittämä sininen valo saattaa häiritä melatoniinin tuotantoa elimistössä ja siten vaikeuttaa nukahtamista. Sisältö saattaa myös olla vireystilaa nostavaa. Jokaiselle meistä on varmasti tuttuja ne tilanteet, jossa somettaessa tai uutisia vielä sängyssä lukiessa yhtäkkiä aikaa on kulunut paljon enemmän kuin oli tarkoitus, eikä uni enää olekaan tulollaan. Sopiva kirja, joka ei liity työhön eikä ole liian jännittävä, toimii yleensä hyvin unen tuloa odotellessa. Vaihda siis kännykkä kirjaan illalla, ja lue itsellesi iltasatu. 

Innostu uusista asioista ja ihmisistä

Virkeä mieli ja sosiaaliset suhteet ovat oleellinen osa hyvinvointia. Rutiinit ovat hyvästä, mutta omiin tottumuksiin ja vanhoihin kaavoihin juuttuminen liiaksi tylsistyttää mielen ja vie energiaa. Anna itsellesi lupa innostua asioista ja uusista ihmisistä. Milloin olet viimeksi kokeillut tehdä jotain täysin uutta, tai tutun asian uudella tavalla? Kulkeeko esimerkiksi työmatkasi aina täsmälleen samaa reittiä? Mitäköhän pieneltä kiertotieltä tai rinnakkaiselta kadulta löytyisi?

Näiden asioiden lisäksi suhtautumisemme lapsiin on yleensä sellaista, josta voisimme siirtää monta hyvää asiaa suhtautumiseen omaan itseemme. Lapset saavat meiltä osakseen valtavat määrät rakkautta, huolenpitoa, ymmärrystä ja empatiaa. Kuinka usein suhtaudut itseesi tällä tavalla? Tai kuuluvatko nämä asiat siinä, miten puhut itsellesi? Tässä meillä olisikin ihan kokonaan uuden kirjoituksen aihe!

Valmentaja, miten huomioit asiakkaan kehonkuvan?

Valmentaja, miten huomioit asiakkaan kehonkuvan?

1. Sinä. 2. Muut

1. Sinä. 2. Muut